51koodia

09.06.2006 Räyhärock, Loviisa

Apua! Räyhärockin sivuilla lukee, että esiintymässä mm. Hurriganes & 51koodia. Ei tällä festivaalilla voi kovin hyvin mennä. Edellisenä vuosina paikalla on ollut esiintymässä mm. Neljä Ruusua ja Maija Vilkkumaa. Lähtökohdat oli siis erittäin arveluttavat. Ryhmärämä oli kasassa treenikämpän edessä joskus klo16 aikaan perjantai-iltapäivänä. Oli heikko happi. Edellisenä iltana oli miun läksiäiset Kerubilla. Mie sain Stellan basistilta ostettua (1:llä oluttuopilla) aivan törkeän hienon Toyota-avaimenperän ja Toyota-putkikassin. Miusta on tullut siis keräilijä. Nyt miulla on jo musta nahkainen toyota lippis, takki, avaimenperä ja putkikassi. Juhlaa! Tällä kertaa koko yhtye Jutea lukuunottamatta oli samassa keikkabussissa. Kuskin paikalla taituroi Liimatainen pitkästä aikaa. Hyvä fiilis alkoi tulla hyvinkin nopeasti heti, kun oltiin päästy moottoritielle.! Mie toimin koko DJ:nä melkein koko reissun ajan. Tai mitä nyt Hannu välillä soitti 24:sen soundtrackilta CTU:n puhelimen pirinää. Outo jätkä. Soittolistalta löytyi RHCP:n uusi albumi, AC/DC:n vanhempaa tuotantoa, Slipknotin uusinta tuotantoa ja CMX/Kotiteollisuus feat. 51koodia Tuuliajolla-single. Oli studiovelhot saaneet singlen jo miksattua ja se kuullosti ihan pirun hyvältä. Tosin taiteilija/runopoika Hannu tarttui yhteen epäkohtaan hyvinkin tiukasti kiinni. Eli kertosäkeessä on yksi rivi, joka menee seuraavalla tavalla: ”Jos olisin järvi, olisinko jo kasvanut umpeen.” Jos sitä nyt tavuttaa hiukan eri tavalla, niin siitä tulee: ”Jos olisin järvi, oli sinko jo kasvanut umpeen.” Sitten sitä pähkäiltiin, että miten se sinko voi kasvaa umpeen. Myö ollaan hauskoja jätkiä. Tosin Etari pudotti Hannun hyvinkin nopeasti takaisin maan pinnalle sieltä runoilijan valtaistuimelta. Risti kaulassa helvettiin -kappaleessa on rivi, joka menee seuraavalla tavalla: ”Pääni painaa, nuolen haavoja.” Ei siinä nuolessa voi perkele olla mitään haavoja. Myö ollaan fiksuja jätkiä. No siinä se matka sitten meni kinastellessa.

Oltiin perillä Loviisassa, joskus vähän ennen kymmentä illalla. Etuajassa siis. Soitto olisi tänään vasta klo 01. Merkillinen paikka on tuo Loviisa. Suunnistettiin tällä kertaa yllättävän nopeasti keikkapaikalle. Tehtiin huomio: paikalliset ihmiset oli jo tässä vaiheessa iltaa aivan hirveässä humalatilassa. Käytiin ilmoittautumassa festivaalin järjestäjälle, että oltiin tultu paikalle. Bussissa jatkui jo matkalla alkanut korttirinki, joka loppui vasta jotain puoli tuntia ennen keikkaa. Sitä ennen Jutekin tuli Helsingistä. Jutella oli tuliaisina Stam1nan uusi levy, joka osoittautui ihan törkeän hyväksi. Toisena tuliaisena sillä oli AC/DC:n hieno paita. Se laittoi sen päälle, mutta nöyränä poikana otti sen pois melkein saman tien. Hirveän naurun ja taputusten saattelemana. Juten pitäisi tajuta, että tuossa kunnossa on ihan turha yrittää laittaa sitä! S-koon paitaa päälle. No Pete sai sen paidan sitten keikkapaidaksi.

Noin puoli tuntia ennen keikkaa aloitettiin kamojen roudaus ja säätäminen. Lava oli tänä iltana postimerkin kokoinen, joten ahdistusta ja ahtautta tiedossa. Mie en esim. mahtunut kunnolla soittamaan. Koko ajan osui kyynärpää johonkin. Vitutti. Itse keikka oli oikein mukava. Itse asiassa ihan loistava. Viime keikan säätämisistä oltiin opittu ja nyt kulki jo hienosti. Settilistakin pistettiin uusiksi jälleen kerran. Nyt tuntui jo hyvältä:

  • Vedenjakaja
  • Risti kaulassa helvettiin
  • Voisiko olla tänään se päivä
  • Alla mahtavan taivaan
  • Aavelaulajatar
  • Kauas
  • Tässä ja nyt
  • Rautaiset linnut
  • Kahleet

Keikan jälkeen Hannu teki muutaman haastattelun, jonka jälkeen pakattiin ukot bussiin ja lähdettiin kohti Helsinkiä. Kiiteltiin järjestävä taho, joka toivotti meidät tervetulleeksi uudestaankin. Korttirinki jatkui bussissa. Itselläni alkoi jo uni tulemaan jostain takavasemmalta. Tosin siinä vaiheessa karisi unet pois silmistä, kun Liimatainen joutui lyömään liinat kiinni tiellä juoksevan hirven takia. Huh! Läheltä piti. Yöllä oli edessä vielä miun sohvan roudaus miun uuteen kotiin Helsinkiin. Vittu kun mie olen niin tadilainen nykyään. Umpikännissä taiteiltiin sohva kuitenkin perille. Ja ei häiritty edes naapureita, joten hyvin meni.

-Om