Keskiviikko 30.1.2008

Jes! Käsien tärinä on jo lakannut. Nyt voi taas kirjoitella teille. Olipahan aikamoinen viikko, mukavimpia pitkään aikaan. Hommat alkoi keskiviikkoaamuna. Heti aamusta mie olin haastateltavana MTV Nordicin (eli emtiiviinuurdikin) tilaisuudessa ja heti siihen perään oli vuorossa NRJ:n haastattelu. NRJ oli ehkäpä mukavin haastattelu mitä olen tehnyt. Tai ei ainakaan heti tule yhtä mukavaa sessiota mieleen. Johtuu varmaan siitä, että haastattelija oli kotoisin Karjalasta. Leppoisaa tarinointia. Sitten miun piti lähteä pesemään pyykkiä. Ja kun ne hommat oli hoidettu niin Jannehan se jo soitteli, että oli rantautunut Helsinkiin. No mikä ettei! Taksi alle ja takaisin kohti NRJ:tä, missä pitäisi illalla soitella akustisesti. Kova tsemppaus oli päällä. Olihan juuri Tampereella soitettu erittäin kyseenalainen keikka. Mutta se unohdetaan nyt. Paikalla olleet voitte vaikka tehdä oman päiväkirjan aiheesta. Syy: koska sitä ei kukaan kuitenkaan lue. Tai mistä mie tiiän miten salaisia nuo päiväkirjat nykyisin on. Asiaan: NRJ:llä nähtiin myös Kuljun Ville, joka tuli meitä avittamaan äänentoistollisissa ja muissa asioissa. www.orjatori.com , hyvä firma, käykää tutustumassa.

Pojatkin tulivat ajallaan Joensuusta. Edessä olisi kunnon soundcheck. Soiteltiinkin sitten seitsemän biisiä edestakaisin ja treenailtiin. Tuntui oudolta soitella akustisesti. Homma ei ollut hallussa. No, kyllä se tästä. Pian alkoikin porukkaa valumaan paikalle. Myö piettiin takahuoneessa palaveria. Soctor hääräsi tussin kanssa semmosen liitutaulu tyyppisen tussitaulun edessä. Tiiättehän työ. Kun siihen tussilla kirjoittaa niin sen voi kuitenkin rätilllä pyyhkiä pois. Tai niin luulisi. Se siinä piirtelyn jälkeen kääntyi ympäri ja alkoi puremaan huulta. Mie ihan, että mikä vittu sille tuli? Se vaan sanoi: ”että muuten hyvä, mutta ei kannata koskaan valkokankaalle piirrellä”. Se ei ollut huomannut että siinä taulun edessä on semmonen nostettava verho, jolle heijastetaan piirtoheittimeltä kuvia. Piti se mennä sitten sotkemaan. Jos nyt ei ihan heti ole mitään venekauppiasta tulossa NRJ:n toimistolle esitelmöimään niin joka tapauksessa…piirros oli kyllä hivenen asiaan kuulumaton, mutta ei myö pahoillamme olla.

Sitten ei kun soittelemaan. Ja kylläpä kulki. Tuntui hirmu kivalta soittaa, kun jokainen soittaa kerrankin oikein ja kappaleet rullasi hyvin. Varsinkin Lasimaailma -niminen uusi biisi sai hyvän vastaanoton. Soiteltiin seuraavanlainen setti:

Voisiko olla tänään se päivä
Pimeyttä kaunein värjäät
Kauas
Lasimaailma
Kahleet
Mustat Sydämet
Puu

Lyhyt ja kiva veto. Osa biiseistä meni radioonkin ilmeisesti. Kun soitot oli soitettu, alettiin pikku hiljaa läjäämään kamoja (tarkoittaa = tuhatta ja sataa, että kerittäs nopeasti baariin) ja rupateltiin ihmisten kanssa. Jaettiin myös Mustat sydämet-promosinglejä jotka menivät hyvin kaupaksi. Loppuilta sujuikin sitten mukavasti Helsingin keskustan baarimiljöössä. Mitään ihmeempiä ei sattunut… vielä!