10.06.2006 Kivenlahti Rock, Espoo
Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena. Pojat tuli meille joskus aamupäivällä ”aamukahville”. Lähdettiin ulos puistoon istuskelemaan ja nautiskelemaan päivästä. Oli ihan helvetin hauskaa istuskella, kun ei tällä kertaa ollut kiire minnekkään. Jutekin ilmaantui joskus iltapäivällä sinne puistoon. Lähdettiin kohti Espoota klo 17 aikoihin. Oli niin mahtava festivaalisää ettei mitään järkeä. Happoradion pojat laittoivat varoituksen että ovat tulossa paikalle. Tänään olisi siis kemut. Juhlaa! Kivenlahteen löydettiin hyvinkin helposti. Suunnistettiin heti ”kreikkaan”. Eli yhdelle Suomen parhaimmista terasseista. Siellä nähtiin myös Tukiainen, joka ennen hoiti meidän asioita EMI:llä. Nykyään hän on ”soniiiipeeämkeellä”, josta jaksettiin myös kuittailla sille koko ilta. Kreikasta siirryttiin ruokailemaan backstagelle. Voin sanoa, että täällä palvelu pelasi todella hienosti. Ruoka oli oikeasti aivan mahtavaa ja järjestäjät olivat todella mukavia. Niin, ja takahuoneessa meille oli varattu juomien ja pyyhkeitten lisäksi myös hiuskiinnettä. Niin, hiuskiinnettä!! Myöhän oltiin revetä innostuksesta. Yhtye kirmaili backstagealueella ja hiuskiinnepullo tyhjeni hyvinkin nopeaan tahtiin. Kampaukset oli oikeasti vertaansa vailla. Kirmaus jouduttiin lopettamaan kuitenkin nopeasti, koska seuraavaksi oli meidän vuoro mennä lavalle. Laiteltiin kamat läjään ja sitten vaan odoteltiin h-hetkeä. Yhteys miksauskopin ja takahuoneen välillä ei oikein toiminut. Hannu vaihtoi juuri keikkavaatteita päälle, kun intronauha alkoi soimaan. Vittu, että naurettiin. Laulaja on puolialasti ja muu yhtye on jo menossa lavalle. Tätä ihmetteli myös Uniklubin bassotaitelija, joka oli sivusta seurannut tätä meidän touhuamista jo tovin aikaa.
Keikka olikin sitten vähän outo. Teinit ei nimittäin yhtään tykänneet meistä. Ei ollut epäilystäkään siitä, että olivat tulleet kuuntelemaan Uniklubia eivätkä meitä. Oli aika koomista itse soittaa lavalla ihan täysillä ja kämmenet verellä ja sitten eturivin teinit istuu selin meihin ja lukevat lehtiä ja juttelevat niitä näitä. Ja ne ketkä eivät jutelleet, tuijottivat meitä silleen murhaavasti. Onneksi tuo festivaalikenttä kuitenkin täyttyi hiukan vanhemmista ihmisistä keikan alkumetrien jälkeen. Soitettiin sama setti, kuin Loviisassakin. Soitto kulki tänään hyvin. Keikan loputtua painuttiin nopeasti takahuoneeseen. Ja tiedätte kyllä mitä tekemään: suihkimaan sillä hiuskiinnepullolla toisiamme. Rupateltiin siinä sitten vielä koko Uniklubi-ryhmän kanssa. Oikein mukavaa sakkika. Olivat hiukan ihmeisssään tästä miedän hiuskiinne villityksestä. Karjalan pojat ei ole ennen moisia aineita nähneetkään. Kikattelua ja kirmausta, jonka jälkeen siirryttiin kaljatelttaan. Sitä ennen järjestäjä antoi miulle meidän keikkaliksan käteen. Mie olin ihan kauhuissanio. Monta tonnia rahaa tuli käteen. Mie soitin meidän keikkamyyjä Pössille ja itku kurkussa kyselin,että onko miun pakko ottaa nuo rahat. Eikö sitä voi jotenkin vaikka laskulla hoitaa. Pössi vaan ilmoitti, että kyllä siun pitää ne rahat ottaa. No mie pakkasin ne rahat miun reppuun ja ajattelin, että jos joku tän repun varastaa niin mie lähen Siperiaan karkuun.
Kaljateltassa nähtiin Happoradio-yhtye ja ihan juhlatuulella näytti pojatkin olevan. Siinä se ilta meninkin sitten mainiosti rupatellessa. Kuunneltiin hiukan Uniklubin keikkaa siinä sivussa ja nautittiin talon antimista. Osa pojista kävi takahuoneessa saunassa ja uiskentelemassa meressä. Ja sen jälkeent taas laitettiin tukkaa kuntoon. Voi vittu minkä näköistä sakkia. Ja voi pojat kyllä myö naurettiin. Kemut loppui siellä Kivenlahdessa hiukan lyhyeen. Siirryttiin bussille, joka suuntasi keskustaan. Sitten baariin. Etaria tosin jouduttiin käyttämään metrossa, koska se ei ole ikinä päässyt ison-M:n kyytiin. Oli poika hiukan innoissaan. Napsi kamerakännykällä kuvia ja juhli meininkiä. Baarimeiningit oli kohdalaan. Oli hiton mukavaa ja reppukin oli vielä tallessa, kun mie aamuyöllä ryömin kotiin. Eli kaikki meni mainiosti. Onneksi!
-Om