15.2.2008 Seinäjoki, Rytmikorjaamo
Aamulla kerätään ukot kyytiin Joensuusta. Aurinko paistaa ja ilmassa on suurta urheilujuhlan tuntua. Testailemme bussissa innoissamme meidän uusia sponsoripipoja. Kyllä, www.keikkabussi.fi on lahjoittanut meille 8 kappaletta valkoisia fleecepipoja. Alkaa armoton testailu. Samalla juhlitaan Happoradio-rumpali MarkkuDeFrostin aamuista tekstiviestiä. Aamulla joskus viiden jälkeen se oli laittanut legendaarisen Uuno Turhapuro -pätkän ”olitko vielä nukkumassa” tekstiviestillä. Ehkä parasta matskua mitä puhelimeeni on tullut vuosiin. Sehän laitettiin sitten jakoon joka jätkälle ja tästähän tuli jo sitten ihan taidetta. Kaikki laittoivat sen soittoääneksi. Aluksi se oli vielä aika kesyä. Kun puhelin soi, niin jonkun takki alkoi huutaa että ”olitko vielä nukkumassa jne”. Naurettiin vaan ihan raivona. Mutta sitten kokeiltiin että kaikki laittavat soittoäänen soimaan yhtä aikaa. Kahdeksan puhelinta huutaa sen minkä lähtee, täysillä. Tuli hieno kerrostalon pihaefekti. Puolivälissä matkaa ruokatauolla tehtiin ns. 5.1 kokeilu jossa sijoittelemme puhelimet kotiteatterikaiuttimien tavoin. Sitten yks meni siihen keskelle vuorollaan istumaan ja kuuntelemaan. Sekin toimi hiton hyvin! Muuten matka meni leppoisasti. Ruokakeskustelut olivat taasen vertaansa vailla, mutta senhän jo vissiin kaikki tietääkin.
Illansuussa saavuttiin Seinäjoelle. Viskattiin kamat keikkapaikalle ja painuttiin kirjautumaan hotelliin. Sitten safkaa naamariin ja saunomista. Juten ja Niemisen Jannen huoneessa oli nimittäin tämmöinen kahden mentävä sauna. Tosin Janne ja Jute joutui käymään siellä yksitellen. Arvaattekin varmaan syyn. Saunomisten ja syömisten jälkeen painuttiin takaisin keikkapaikalle. Jute tokaisi matkalla, että ”saatana tänne ketään tuu.” Myös muulla ryhmällä oli samantyyppiset tuntemukset. Mut eipä se mitään.
Alkunauha alkoi soimaan joskus puolen yön paikkeilla ja sitten se olikin menoa. Yleisö oli innokasta, joskin heitä olisi muutama enemmänkin saliin mahtunut. Jutella oli heti ensimetreistä alkaen jotain säätöä kamojensa kanssa. Siellä vaan lavalla persevako vilahteli savun keskellä tuon tuosta. Mutta kivaa oli uudet biisit tuntuivat kelpaavan yleisölle mainiosti. Soiteltiin kolmen vartin verran ja encoret päälle. Huomattiin tällä keikalla myöskin, että Jos ei ois ketään… -biisi ei yksinkertaisesti toimi livenä. Huomenna Kuopiossa pitää vähän treenailla jotain uutta tilalle.
Keikan jälkeen juoksujalkaa baarin puolelle ja hanat auki. Mutta olipahan hyvä palvelu talon puolesta tuolla Seinäjoella. Kamat liikahti nopeasti ja muutenkin henkilökunta oli mukavaa porukkaa. Kiitosta vaan! Valomerkin jälkeen hipsittiin hotellille ja saunomaan. Nyt sinne kahden mentävään saunaan änkeytyi 5 läskiä samalla kerralla. Luoja, mitkä grillibileet. Liimataisen paikka ei ollut paras mahdollinen; naama suoraan kiukaan päällä. Niemisen Janne heitti löylyä sen minkä kerkesi ja nauroi räkäisesti päälle. Kun Liimatainen yritti saunasta karkuun niin Janne nappas rivelistä kiinni ja heitti takasin lauteille. Ei ole helppoa olla Liimatainen.