20.1.2006 Tennishalli KaMaRi, Kankaanpää
Pistokeikka toiselle puolelle Suomea. Kiinnostaa kiviäki lähtee istumaan päiväksi autoon ja illalla soittaa keikkaa kouralliselle nuorisoa, jota ei kiinnosta meidän yhtye pätkän vertaa. Alku näytti vielä ihan lupaavalta. Porukkaa oli kuulemamme mukaan n. 300 maksanutta. Se on mainiosti. Mutta kun se ihmismäärä jaetaan sitten vielä seuraavanlaisiin kategorioihin:
80% tytöistä: Olisi ollut huomattavasti enemmän liekeissä jos illan yhtye olisi ollut esim. Uniklubi, Technicolour, Martti Vainaa tms. Ei kiinnostanut 51koodia.
80% pojista: Olisi ollut huomattavasti enemmän liekeissä jos illan yhtye olisi ollut esim. Popeda, Klamydia, Yö tms. Kyllä siinä teiniviikset väpätti ja keskisormet heilui siihen malliin että Huh!
20% tytöistä: Oli tullut seuraamaan yhtyeemme keikkaa ja jaksoivat kuunnella/katsella loppuun asti. Kiitos siitä!
20% pojista: Oli selkeästi jonkun asteisen kiiman vallassa. Sen verran rajua oli tyttöjen kuolaaminen ja räplääminen, että meinasi soittajapojilla mennä pasmat sekaisin useampaan kertaan. Ei ole monesti joutunut ulvomaan ja nauramaan noin paljon kesken keikan. Ei mitään järkeä. Mie en todellakaan halua tietää, että minkälaista se toiminta on sitten kun tämä sukupolvi pääsee tanssiravintoloihin ”bailaamaan” ja laulamaan paikalliseen sitä karaokea. Tai voisihan sitä olla kärpäsenä katossa.
Ennen keikkaa ihmeteltiin euroviisuja. Voi luoja mitä sontaa. Viikko sitten tuli jo ihmeteltyä Lordin esiintymistä. Että hyvä vaan Suomi. Laitetaan nyt sitten tässä karsinnassa vielä Taikapeilin ”tytöt” heilumaan lavalle. Voi perkele. Kuka noistakin päättää? 2 markan Ibiza-biitti soi lavalla ja rouvat laulaa vähintäänkin samalla rahalla lunastettuja laulumelodioita päälle. Nämäkin kappaleet on varmaan kaivettu jostain roskalaatikosta, jonne aikoinaan on ylijäämäbiisejä heittänyt 7. taivas, XL5, Laura Voutilainen, Hanna Ekola ja muut nostalgiset artistit. On erittäin todennäköistä, että jälleen kerran Euroviisuissa Suomi sijoittuu viimeisille jaetuille pistesijoille. Siis heti Ukrainan, Slovakian ja Valko-Venäjän jälkeen. (Ukraina, Slovakia ja Valko-Venäjä ovat pärjänneet Euroviisuissa paremmin kuin Suomi koskaan, t0mmi huom.)
No lähti mopo vähän lapasesta. Asiaan. Illan keikkapaikkana toimi Kankaanpään urheiluhalli. Oli iso paikka. Ja siellä ei tuollainen 300 ihmistä näyttänyt juuri miltään. Paikka vetäisi varmasti tuhansia ihmisiä. Ennen keikkaa meitä kävi tervehtimässä muutama nuorukainen, jotka mm. olivat toivoneet meitä keikalle Kankaanpäähän. Nämä nuoret olivat vissiin ainoita. Nuorisoa tuntui enemmänkin kiinnostavan tuo tanssiminen ja diskoaminen. No ei siinä mitään. Tosin toiveissa oli, että illan keikasta olisi tullut ikimuistoinen kokemus. Tuli kuitenkin istuttua päivä autossa. Mutta illan keikasta jäi sellainen väärässä paikassa väärään aikaan tyyppinen fiilis. Noitahan sattuu välillä. Ei sille mitään voi.
”Kauas” ja ”Kahleet” olivat oikeastaan ainoat kappaleet, jotka saivat porukkaan liikettä. Ellei oteta huomioon eturivissä melkein koko keikan ajan ilmarumpuja soittanutta pikku jäpikkää. Tuntui olevan kaveri fiiliksissä. Hienolta näytti toiminta juu. Muuten porukka oli todella ei-kiinnostunutta. Tuli hiukan kiusaantunut olo esimerkiksi ”Puu”-biisin aikana. Porukat vaan mölisi ja rupatteli keskenään kun yhtye vetää tunteella ja fiiliksellä. Että mölimöli vaan. Ja ”Kahleet”-biisin aikana tuli sitten myöskin se ylipainoinen hirviö teiniviiksissään sitä keskisormea heiluttamaan siihen eturiviin ja huutelemaan että ”haluatteko turpaanne” ja ”painukaa vittuun”. Ai että, miten fiilis tätä kyseistä kaupunkia kohtaan vaan kohosi. Oltiin menossa sitten lavalta takahuoneeseen niin tuo samainen kaveri yritti käydä yhtyeen kimppuun. Kiitos vaan paikallisille järjestysmiehille, jotka sitten korjasivat tuon hepun talteen. Yleisö yritti kyllä sitten taputtaa meitä takaisin lavalle, mutta diskomusiikki vei lopulta voiton. Eipä olisi kyllä hirveämmin kiinnostanut mennä takaisin lavalle. Veikkaan, että seuraavana olisi sitten nuuskatykit ja karvanopat alkaneet lentää lavalle.
Painuttiin hotellille katselemaan taisteluplaneetta Galacticaa. Jute ja Asko rohkaisivat mielensä ja painuivat alakerran tanssiravintolaan. Olivat saaneet olla ihan rauhassa. Ihmeellistä kyllä. Siellä oli Ossit vetäneet ”Coco Jamboa” kädet ilmassa ihan viimeistä päivää. Hienoa! Oltiin varmaan ainoita asukkaita tuossa hotellissa. Oli kuitenkin ihan hieno hotelli. Mentiin Juten kanssa joskus 9.25 kyselemään respasta aamiaista niin eipä ollut sitäkään. Kahvipannusta siivooja kaatoi meille kahvin jämät. Niihin oli tyytyminen. Yritin ostaa mehua/jaffaa, mutta eivät myyneet miulle. En voi ymmärtää. Kruunasi reissun kuitenkin tuo aamiainen.
Yritä tässä nyt tämmöisen kokemuksen jälkeen kirjoitella jotain positiivista. Anteeksi vaan, mutta ei lähe.
-Om