51koodia

28.06.2006 Raahe Festival, Raahe

Olen huomannut tässä kesän mittaan, että onhan näitä koodikeikkojakin muutama tullut tehtyä ja muutama on vielä edessäkin. Ei nyt läheskään edellisien kesien tahtiin, mutta ei se nyt niin yllätys meille ollutkaan. Raahe on meille ennestään jo erittäin tuttu kaupunki. Siellä oli kesällä 2004 ihan sairaan hieno keikka ja todella mukavat kemut.

Matka kohti Raahetta oli tällä kertaa ihan järjettömän tylsä. Ja koko iltaa varjosti tieto, joka kaivettiin jostain kännykkäpalvelusta. Keikkamme ajankohta olisi yöllä 00:00 alkaen ja silloin todennäköisesti olisi plus 13 lämmintä, sataisi kaatamalla vettä ja ukkostaisi. Noista syistä johtuen voisi melkein jo a) keikan peruuttaa tai b) varmistaa sen, että paikalle ei todellakaan tule ristin sielua. Oli matkassa sentään yksi juhlan hetki. Käytiin nimittäin Mantan-grillillä pitkästä aikaa. Namnam. Ja edelleenkin Mantan grilli oli myynnissä, nimenomaan terveydellisistä syistä. Soitettiin Jutelle lähinnä siitä syystä, että ollaan Mantalla. Juten kommentti oli seuraavanlainen: ”jätkät, kyllä mie arvasin. Oha se varma, että vaikka meillä ois Hangossa keikka niin työ ajaisitte Mantan grillin kautta”.

Matka jatkui ja oli edelleenkin ihan järjettömän tylsää. Etari tuli kaljoineen viidyttämään miuta etupenkkiosastolle. Kaikki nää urpot on niin tylsiä selvinpäin. Heti tuli parempi meininki. Radiosta kuului ihmeellisiä asioita mm. 51koodin Voisiko olla tänään se päivä. Ei ole ihan heti kuulunut sitä gibaletta radiosta. Ajettiin kunnon kaatosateen, ukkosmyrskyn, lumimyrskyn, hiekkamyrskyn ja bittimyrskyn läpi ja heti oltiin Raaheessa. No mikä ettei. Auto parkkiin ja sitten hotellille viemään kamoja. Sieltä löytyi myös pikkuisen pelokas Jute. Kaikki voi arvata, mistä se johtuu. Hannu oli myöskin jo kaupungissa, mutta oli juuri tuolla hetkellä ties missä. Hotellilta lähdettiin nopeasti kohti keikkapaikkaa. Jute raotti meille hiukan illan tapahtuman järjestelyistä. Aikaisemmin iltapäivällä koettua:

Jute ja Hannu kävelivät festivaalin portille ja kysyivät illan kuvioista:
Jute: Moi! Ollaan yhtyeestä.
Järjestäjä: Niin?
Jute: Niin.Olisiko mielle jotain passeja tms. että päästään sisälle?
Järjestäjä: Äääh, ette työ mittään passeja tarvihe. Määttä vaan tuonne ja jos joku kyssyy niin sanotta, jotta ootte soittajia.
Jute: Jahas. Selvä. Missäs meillä on ruokailu?
Järjestäjä: Juu, meette vaan tuonne rillille niin sieltä saatte sapuskaa.
Jute: Tämä selvä.

Hetkisen kuluttua festivaalin grillillä/ruokapisteessä:
Jute: Moi! Ollaan yhtyeestä.
Kebab: Niin?
Jute: Juu. Ei kun meille sanottiin, että saadaan syödä veloituksetta täällä.
Kebab: Jaa. Meille ei ole kyllä kukaan mitään kertonut mistään bändistä… mutta mitä otat?!

Juhla meininki siis. Ja palvelukin pelasi loppujen lopuksi loistavasti. Ajettiin auto taka-alueelle ja lähdettiin hortoilemaan ympäri yllättävänkin tyhjää festivaalialuetta. Todella autiota. Saatiin selville, että Raaheen kaupunki on jakanut nuorisolle 500 ilmaislippua huomiselle Apulannan keikalle. Oha se varma. Ja Led Zeppelin soittaa tietenkin samaan aikaan tuossa Raaheen ABC:llä ja Tarja Turunen ja Tuomas Holopainen julkistaa piiloromanssinsa juuri tuossa Raahen keskustorilla. Tietysti. Ei annettu kuitenkaan tilanteen masentaa vaan kuunneltiin hiukan paikallista lämppäriä ja sitten heti kohta olikin jo meidän vuoro. Onneksi oli tunnin vaihtoaika. Ei kiireen häivää. Läjättiin kamat rauhassa ja tehtiin jonkun näköinen soundcheck. Hannukin ilmaantui paikalle videokameroineen. Festivaalialueelle oli juuri ennen meidän keikkaa eksynyt muutamia ihmisjoukkioita. Todella vaikea arvioida porukan määrää, mutta oli siellä niitä innokkaita kuulijoita jo odottamassa. Alkunauha alkoi soimaan ja naps, Siitä lähti liikenteeseen sellanen keikka, että hitto. Miks just nämä keikat jää soittamatta sillloin kun on radiot ja TV:t paikalla? Kyllä just silloin kapulat ja kielet menee poikki jne. Mutta sitten kun ollaan Raaheessa ja on kourallinen ihmisiä niin kylläpä kulkee ja hienosti. Ja tuo yleisö ketä oli paikalla oli loistava. Yhtye todellakin tykkäsi tästäkin Raaheen keikasta. Hannu laittoi jossain vaiheessa keikkaa kitaran telineeseen ja alkoi kuvaamaan keikkaa videolle. Juhlaa! Ei se nyt oo niin justiin jos ei se siellä soita. Kuvataan mielummin. Settilista oli tällä kertaa:

• Rautaiset linnut
• Tässä ja nyt
• Vedenjakaja
• Aavelaulajatar
• Alla mahtavan taivaan
• Voisiko olla tänään se päivä
• Kauas
• Risti kaulassa helvettiin
• Kahleet
• —
• Vain kuolleen ruumiis yli

Tai siis ainakin muistaakseni. Keikan jälkeen pikainen auton pakkaus ja sitten takahuoneena toimineeseen bussiin nautiskelemaan talon antimista. Hehkutettiin keikkaa ja bändiä ja jätkiä jne. Oli todella hieno tunnelma. Hannu kuvasi taas. Kun oltiin nuoltu ja imetty bussi kuivaksi kaikesta, siirryttiin kaljateltalle. Surullisen näköistä oli itse festivaalialueella. Ei ketään, Siis ei yhtään ihmistä. DJ kyllä soittaa siellä, mutta ketään ei ole kuuntelemassa. Jahka sitten tanssimassa. Aikamme jaksettiin notkua siellä, mutta sitten alkoi järki kolkutella takaraivossa. Nyt urpo nukkumaan, Huomeen joutuisi heräämään ajoissa. Niin, tällasia uskovaisia myö nykyään ollaan. Miulla olisi edessä huomenna raskas päivä (tässä vaiheessa vielä muisti), Miun seuraavan päivän kuulumisia voi käydä lukemassa näinä päivinä osoitteeessa www.happoradio.net.

Paineltiin hotellille ja siellä jaariteltiin vielä hetkeen aikaa. Joskus kolmen maissa laitettiin Juten kanssa meidän baari kiinni ja sitten vaan unille. Mutta miehän heräsin joskus aamulla siihen, kun herään siihen ajatukseen vähintääkin kolmannen maailmansodan syttymisestä. Nopeasti huomaan, että se on Jute joka kuorsaa taas niin hiton lujaa. Ei mitään järkee. Tyynyt korviin vaan ja uusi yritys. Naapurihuoneessa oltiin kemuteltu käsittääkseni melkein aamuun ja lähtöhetkeen asti. Voi niitä raukkoja. Kyllä mie niitä Etaria ja Peteä aamulla näin, mutta hyvin oli hiljaista poikaa. Ymmärtäähän sen…

-Om