51koodia

30.-31.7.2004 Kuopio ja Utajärvi

”Liimatainen kiistää kaiken”

Nyt se on tuo kiertue sitten ohi. Mukavaa oli tällä viimeiselläkin pätkällä. Epävirallinen ohjelma alkoi oikeastaan jo torstaina kun Mäkinen tuli miun luokse hoitoon. Se oli Lumon kanssa keskiviikkona Lieksassa keikalla ja päätti jäädä päiväksi sitten miun luokse. Ihan perus heilumista ja tutustumista Joensuulaiseen kulttuuriin. Perjantaina oli meillä molemmilla sitten vapaapäivä, leikittiin kotista miun luona. Ruuan laittoa, pyykkien pesemistä, neulomista, remonttia ja joulukuusikin haettiin. Eli ihan peruspäivä.

Kuopioon lähdettiin joskus klo 19:00 aikoihin..ja tietenkin Jet Set -baarista. Matka meni oikein leppoisasti. Lähinnä nukuttiin ja nuilotettiin, eli meidän mielestä leppoisasti. Juhlittiin sitä että kuopioon on ainoastaan 136 km, ei tartteis pitkään homehtua autossa. Kuopiossa oli todella tuulista ja sateista, ei mikään paras festivaalisää. Eipä tuo paljon ihmisiä näyttänyt haittaavan. Siellä se porukka käveli käsillään ja kieriskelivät makkaraperunoiden seassa. Ihan normaalin festarin tapaan. Festivaalin VIP-alueella nähtiin myös Volotinen, Jute ja Malse. Malse oli lupautunut ihan perus viihdytysjoukkoihin. Kuulkaas ihmiset, noin hyvin ei kukaan tuota tonttia ole koskaan hoitanut. Kiitos siitä Malse.

Kamat lavalle ja ukot siistittiin ihmisten näköisiksi. Porukkaa oli paikalla erittäin hyvin ja tunnelma oli mahtava. Siellä oli sitä kiljuvaa pikkutyttöä ja murisevaa järeätä äijää takarivistössä. Soitettiin hyvin. Miehän se tarkkailen nykyään meidän bändissä kuka hoitaa tonttinsa hyvin. Heti keikan jälkeen merkkaan miun siniseen vihkoon jokaisen virheet, jaan kotiläksyt ja annan arvosanat. Itsehän mie en tee virheitä koskaan. Soittojen jälkeen painuttiin takaisin VIP-alueelle ja katseltiin siinä vähän Trio Niskalaukauksen keikkaa. Niskalaukauksen soitettua kemut olivat siltä illalta ohi ja jouduttiin lähtemään keskustaan pyörimään. Hirveät jonot oli joka paikkaan. Henry’s Pubin eteen päädyttiin norkoilemaan ja pähkäilemään että mitäs nyt? Kaverimme Sanna sattui paikalle ja ilmoitti ravintolapäällikölle että tämmönen yhtye on tuossa ulkopuolella odottamassa. Ja mikä seuraus? Myö päästiin jonojen ohi! Kuvitelkaa, ensimmäistä kertaa elämässä päästiin jonojen ohi mihinkään. Kiitos ja kumarrus.

Henkassa oli ihan täysi tupa. Siellä juhlimista ja sitten jatkoille. Siellä mie väsyin ja painuin unille melkein heti. Muut jaksoi aamun pikkutunneille asti. Aamulla kello kävi ehkä yhtätoista kun säpsähdän siihen että nyt joku räplää ja nuuhkii minua. Mie jo siinä vaiheessa ihan liekeissä että jesssss, tyttöjä. Avaan silmät ja mitä näen? Musta kissa, ehkä 3 senttimetrin päästä miun naamasta. Voi kiesus että mie säikähdin. Meinas saada kissa lähtöpassit nepaliin ja monon kuvan ahteriin. Mutta tilanne saatiin rauhoitettua. Onneksi se tajusi että nyt pitää ottaa vähän etäisyyttä. Hetken kuluttua se sitten tuli pyörimään ja leikkimään. Erittäin mukava kissa. Herättelin siinä Mäkisen ja Juten. Askokin otti yhteyttä. Se oli jo aamutuimaan paikallisessa kiinalaisessa tyhjentämässä niitten ruokavarastoja. Oli kinkit ihmeissään kun lohikäärmeen kokoinen äijä tulee paikalle ja syöksee tulta heti aamusta. Torilla nähtiin Pate ja Malse. Pate ei ollut jostain syystä saanut unta koko yönä ja Malse oli jo aamulla klo 07:00 ottanut taksin ja lähtenyt ostamaan ilolientä. Sillä lailla. Hypättiin autoon ja ajettiin Rauhalahteen hakemaan Jone. Jone asusteli yön siellä kaverimme Hytösen kanssa. Vittu, että Hytösellä on mukava koira. Ja mikä on koiran nimi? Frank Mononen. Ei nimi koiraa pahenna. Matkalla alettiin pähkäilemään kuopion kaupunginosien nimiä. ”Jynkkä, Levänen, Petonen jne”. Jute hokasi heti, että pari vuotta sitten se näki Kuopion ohitustiellä semmosen kyltin missä luki päällekkäin että Jynkkä Levänen. Oli samantien räjähtänyt nauramaan kun oli ajatellut että minkälainen jätkä on Jynkkä Levänen? Sitten se kerto meille sen. Tiäättekö jätkät minkälainen äijä oikeesti on Jynkkä Levänen:

-Tukkatyyli: Päälaella on aika hiljasta mutta sellanen siisti takatukka ja kiinni
-Vaatetus: Mustat Dallas-merkkiset farkut, keltainen kauluspaita, ruskea mokkanahkaliivi
-Soittaa koskettimia paikallisessa karaokebändissä. Ja kaiken kukkuraksi on ihan vitun mukava jätkä.
Helvetti että naurettiin. Jute on oikeesti paras noissa kuvaelmissa. Matka meni oikein leppoisasti. Malsen ostama tölkkibisse oli jostain syystä huurteen peitossa vielä 7 tuntia ostamisen jälkeen. Juhlittiin. Tää on meidän juttu. Utajärvelle saavuttiin hyvissä ajoin ennen keikkaa. Private Line laitteli kamojaan siinä kuntoon ja me painuttiin syömään. Tapahtumapaikka oli erikoinen. Eli paikallisen huoltoaseman välittömässä läheisyydessä. Mutta parhaimmistoa oli kyllä takahuonetilat. Siellä oli biljardi-, pingis-, pöytäfutis- ja koripallomahdollisuus. Hitto mikä hikoilu alkoi. Oikeesti sellasia limaisia ja vähän pullakoita poikia urheilee ihan tosissaan. Ei kaunista katseltavaa. Varsinkin kun Malse urheili vielä pelkät kalsarit jalassa. Hyi saatana sitä näkyä.

Syötiin ja juotiin hyvin siinä ja sitten tulikin meidän vuoro. Ihmeen vähän oli porukkaa koko tapahtumassa vaikka siellä oli DJBB:tä ja pikku G:tä. No, ei se meitä haitannut. Intro pamahti käyntiin. Hirveä möykkä lähti kuitenkin siitä ihmismäärästä. Porukka oli vissiin odotellut jonkin verran tuota keikkaa. Tai siltä se ainakin vaikutti. Ja hitto että soitettiin aika pirun hyvä keikka. Missään vaiheessa ei tullut edes mieleen että tää on viimeinen veto. Tosin keikan jälkeen se laski vähän tunnelmaa. Encoren soittaminen ei ole koskaan tuottanut miulle noin paljon vaikeuksia. Jute nimittäin teki sellasen tempauksen ja veti puol persettä paljaaksi heti encoren alussa. Siinä se Jonen ja miun edessä joraili perse paljaana. Nauratti. Ja sitten kun eturivin tytöt tajusivat myös että missä mennään niin mie räjähdin liekkeihin. Lähinnä siitä syystä että Jute ei tajunnut että yleisön puolelta häntä tarkkaillaan myös. Oli tytöt hiukan ihmeissään. Urpoja sitä ollaan, ja viimesen päälle.

Keikan jälkeen kamat läjään, huoltoasemalle ostoksille ja suorinta reittiä majapaikkaan. Huh Huh mikä paikka. Keskellä peltoa sellanen ihan sairaan hieno kartanohotelli. Eipä vois enempää toivoa nukkumis/hengailupaikalta. Siellä oli iso futiskenttä ja samantien pelit käyntiin. Malse rupesi jo olemaan aika hyvissä meiningeissä. Tosiaan, se aloitti juhlimisen edellisenä päivänä klo 15:00 ja sen jälkeen ei ollut nukkunut yhtään. Nyt oli kello jotain 22:00. Siellä se futiskentällä kirmaili, jälleen kerran pelkät kalsarit jalassa. Ja jostain syystä se huuti koko ajan ihan täysillä. Helvetti mikä möykkä lähti siitä porukasta. Paikalla oli myös muita bändejä. Jute hokasi jossain vaiheessa että toinen noista bändeistä oli sillon Summerissa talon bändinä. Toinen bändi tunnistettiin vasta siinä vaiheessa kun heidän laulaja avasi suunsa. Sellanen perusroudarin näköinen jätkä olikin Pauli Hanhiniemi. Helkutin hyvät futispelit saatiin aikaan. Ja jälleen kerran, kaikki peliin. Malse oli jopa niin innoissaan että vähän oli ruskeeta housuissa pelin jälkeen. Mahtavia taklauksia nähtiin jo loppuillasta: parhaimmistoa oli mm. se kun mie hyppäsin Juten selkään harjareisin ja pakotin sen ruohikkoon. Ja Malse potkaisi vauhdissa Jutea rintalastaan. Tuomio: Peli jatkuu.

Mäkinen lähti tässä vaiheessa laavulle lämmittämään nuotiota. Se sijaitsi parinsadan metrin päässä saaressa. Mäkinen kun lähti, niin paikkaamaan tyhjää aukkoa ryhmässä tuli Aaltonen, eli talon kiinteä asukas. Nimittäin kissa. Ja ihan helvetin mukava kissa. Otti hiukan rennosti. Siinä se pörräsi meidän mukana. Lähdettiin seuraavaksi etsimään nuotiopaikkaa. Eikä hajuakaan missä se oli. No kukapa muu meidät johdatteli perille kun Aaltonen. Ja sillä oikeesti vielä hieno tyyli kävellä, silleen hassusti jolkotti. Mutta johdatti kuitenkin turistit perille oikeaan paikkaan. Ja eikun syömään. Mie olen varmaan useita kertoja jo maininnut tän seuraavan asian täällä päiväkirjassa mutta jälleen kerran se nauratti pirusti. Eli, kun laittaa makkarat nuotioon paistumaan niin siitähän rupeaa kuulumaan helvetinmoinen tirinä ja ulina ja pauke. Samanlainen soundi lähtee kun Näppi ottaa aurinkoa. Eli kun rasva ylikuumuu. Nuotiolta Hannu lähti unille. Juoppolauma söi ja söi ja söi. Sitten oli taas futiksen vuoro. Ja vodkaa piti maistella. Patella oli pikkusen huonompi tuuri tuossa futispelissä. Siellä se umpikännissä taiteili pallon kanssa ja kuinka ollakaan, polkaisi pallon päälle ja sen jälkeen heitti katolleen. Siellä se kynti hiekassa kuin joku pesäpalloilija. Pelin jälkeen ruokatauko. Asko ja Jute kävivät pizzaa hakemassa. Voi hitto mitkä pizzat olivat Utajärven makaryynit meille tehneet. Jone sai kunnian avata Juten pizzalaatikon. Kyseessä oli ihan perus kebabpizza. Jone raotti laatikon, niin saman tien tuli sen verran voimakkaat aromit että Jonelta kärähti viiksikarvat, tuli itku silmästä ja putos perseelleen. Pikkusen tulista tavaraa. Askolla oli vuorostaan joku lemmenpizza, oli nimittäin sen verran hyvän makuinen. Mie söin siitä varmaan yli puolet ja Asko oli tyytyväistä poikaa.

Seuraavana aamuna heräiltiin hyvissä ajoin Hannun ja Mäkisen kanssa ja lähdettiin vähän aamiaista nauttimaan. Aurinko paistoi ja oli todella lämminhenkinen maalaistunnelma. Sieltä ne pikkuhiljaa muutkin kömpi syömähommiin. Mäkisen piti keretä puoli kolmeksi Kajaaniin, kun sillä lähti lentokone. Ei ollut meidän kuski vielä ihan ajokunnossa. Silmät katto tismalleen eri suuntiin. Mäkinen hyppäsi rattiin ja hurjaa kyytiä ajeltiin Kajaaniin. Kontiomäkiköhän se oli jossa oli sattunut hurja kolari. Siellä oli helikopteri, paloautoja, poliiseja ja ihan perkeleenmoiset ruuhkat. Ei näyttänyt yhtään mukavalta. Karua. Viskattiin Mäkinen lentokentälle ja sen jälkeen painuttiin Mantan grillille syömään. Aah, ihanuutta.

Kajaanista meidän piti ajaa Kuopioon koska Juten auto oli siellä. Päätettiin että nyt käydään Itkonniemen ja Juuttaankadun kulmassa. Tiättekös lapsukaiset mikä paikka se on? Ette vai? No setä kertoo. Eli aikoinaan on siinä paikalla tapahtunut putkiräjähdys eli kylmävesiputki on pamahtanut poikki ja aiheuttanut melkomoisen vuodon. Kuopion hätäkeskukseen on tulvinut puheluita koska veden peitossa oli ollut autotallit ja kaikki. Kuopion hätäkeskus on toiminut hiukan hitaanpuoleisesti ja ihmisillä on oikeesti mennyt hermot. Puhelut on kaikki nauhoitettu ja laitettu nettiin jakoon. Ja niitä puheluita käytetään myös koulutustilanteissa nykyään, että kuinka tulisi toimia kun ihmiset on oikeesti hädässä. Mutta on se kyllä niin pirun huvittavan kuuloista tekstiä, että meidän yhtyeestä tuli faneja. Ja sen seurauksena painuttiin pyhiinvaellukselle ja kuunneltiin tuo kyseinen nauha jälleen kerran. Se vaan toimii aina. Käykääpä netissä kuuntelemassa. En nyt muista mistä sen löytää mutta Jone varmaan voi vieraskirjassa kertoa ajo-ohjeet kaikille halukkaille. Pian oltiinkin kotona. Mahtavaa. Kyllä väsytti paljon. Mie nukuin varmaan 12 tuntia ja ihan taju kankaalla. Patella ei ollut ihan sama meininki. Kerrataanpa mitä Patelle viikonloppuna tapahtui: Pe-la välisenä yönä ei saanut nukuttua, la-su välisenä yönä kädet verillä ja eikun vaan sideharsoa ja paljon, Su aamuna jäi puhelin Utajärvelle, su- iltana kotiin tullessaan huomasi että auto on varastettu. Joensuussa Niinivaaralla liplatti kaihoisasti kuljettajan kyyneleet. Mitä seuraavaksi?

-Om