Vuodet 1995-1998

”Edestä keltainen ja takaa ruskea Pool”

Asko, Kölli, Hannu ja Juha soittelivat kimpassa. Bändiltä puuttui nimi. No, sanakirja käteen ja haku päälle. Nimiehdotuksia sateli hirveä kasa. Potentiaalisia taisi olla ”Down town boys”, ”Lost in the city”, ”Black widow”, ”Wild wild west” ja ”Pool”. Pitkällisten pohdintojen jälkeen nimeksi vakiintui POOL. Sanoitukset pojat tekivät aluksi kimpassa. Mahtava tyyli oli heillä tehdä sanoituksia. Ensin päätettiin lauseiden viimeiset sanat, siten että ne rimmasivat. Sitten loput sanat lauseisiin ihan täytepohjalta. Samalla tyylillä siis kuin Olli-Matin mielestä hyvän fantasia-pizzan täytteet. Olli-Matti vihaa pizzerioita, joissa pitää ottaa fantasiapizzaan 4 täytettä. Perkele. Jos on keksinyt rautaisen 3 täytteen kaavan, jota härkäpäisesti vuodesta toiseen noudattaa, niin vihaksi pistää aina, kun joutuu sen neljännen täytteen ottamaan. Vittu ihan sama. Laittakaa vaikka nastoja tai neuloja neljänneksi täytteeksi. Paskalta se maistuu kuitenkin.

Mutta asiaan. Tuohon aikaan Oasis oli erittäin kova juttu näille herroille. Muut joensuulaiset muusikot ei pahemmin ymmärtäneet. Helvetin kateellisia olivat, kun tuollaiset homon näköiset jätkät soittelivat englannin kielistä, brittivaikutteista pop-musiikkia. Ja kateus vain paheni, kun paikalliset musiikin monityöläiset Kimmo Suomalainen ja Tomi Riionheimo perustivat levy-yhtiön ja alkoivat julkaista Poolin musiikkia. Tuohon aikaan Olli-Matti ei pahemmin noitten kavereitten kanssa hengaillut. Soitteli vaikka sun missä bändeissä. Oli Outolintua, Järjenriemuvoittoa ja Senatorsia. Ja instrumenttivalikoima oli erittäin laaja. Kitaraa, bassoa, rumpuja, nokkahuilua, triangelia ja haitaria tuli soiteltua tuohon aikaan.